Uncategorized

Liikkumistottumukset murroksessa muuttuvassa maailmassa

Nykymaailmassa liikkumisen merkitys on vähentynyt huomattavasti. Tämä on huomattu myös koulumaailmassa ja opiskelijaelämässä. Opiskelijoiden liikuntamäärät pienenevät tällä hetkellä varsin hälyttävää tahtia, kun vain kolmannes (33,1 %) korkeakouluopiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riittävän liikunnan rajana pidetään terveysliikunnan suosituksia, joiden mukaan reipasta aerobista liikuntaa tulisi harrastaa 2h 30 min viikossa tai rasittavaa 1h 15 min. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää harjoittelua tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Entistä enemmän liikunnan ja opiskelijaliikunnan kehittämisessä kiinnitetään ja tulee tulevaisuudessakin kiinnittää huomiota matalankynnyksen liikuntapalveluiden kehittämiseen, sillä ne, jotka liikkuvat tarpeeksi tai täyttävät liikuntasuosituksista joko aerobisen tai lihaskuntoakehittävän osuuden harrastavat liikuntaa olosuhteista riippumatta. Opiskelijat, jotka eivät harrasta liikuntaa, kokevat sen herkästi ahdistavaksi tai liian vaikeaksi. Tuoreen barometrin mukaan korkeakouluissa ja opiskelijaterveydenhuollossa palveluketjuun onkin otettu lisälinkiksi erilaiset matalankynnyksen liikuntapalvelut.

Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan jo varsin pitävästi liikunnan myönteiset vaikutukset niin opiskelumenestykseen kuin mielenterveyteenkin liittyvissä asioissa. Muutaman viimevuoden aikana onkin ollut ilo seurata vierestä, kuinka opiskelijaterveydenhuolto haluaa tehdä yhä enemmän ja yhä voimakkaampaa yhteistyötä korkeakoulujen liikuntapalveluiden SEKÄ sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoiden kanssa. Tämän kautta opiskelijoille onkin saatu luotua mahdollisuus hyvin voimakkaaseen vertaistukiverkostoon, mikä on kannustanut vähän liikkuvia opiskelijoita liikkumaan.

Barometrin mukaan liikunnan tila voi olla kohenemaan päin, kun verrataan tuoretta barometria edelliseen, vuonna 2013 julkaistuun. Tuolloin korkeakouluopiskelijoista liikkui terveytensä kannalta riittävästi 31 %. Lisäksi myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välinen ero liikunnan määrässä on kapenemassa hyvää tahtia: Vuoden 2013 barometrin mukaan 28 % AMK-opiskelijoista ja 34 % yliopisto-opiskelijoista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Tuoreessa barometrissa luvut ovat 32,5 % AMK-opiskelijoiden ja 33,6 % yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Ero ja määrän muutos on hiuksen hieno, mutta suunta on kokonaisuudessaan oikea. Samalla tuoreesta barometrista selviää liikuntaolosuhteiden koheneminen myös TAMKissa. Aikaisemmassa barometrissa TAMKin liikuntapalvelut täyttivät vain 1/8 liikuntapalveluille asetetuista kansallisista kriteereistä, kun tuoreen barometrin mukaan TAMKin liikuntapalvelut täyttävät 5/8 asetetuista tavoitteista. Muutokset ovat huomattavia ja suunta oikea, kun ottaa huomioon organisaation koon, jolloin ei äärimmäisen nopeisiin muutoksiin pystytä, mutta jo viidessä vuodessa tilanne on kohentunut merkittävästi.

Samaan aikaan opiskelijaelämässä on nähtävissä muutos päihteettömyyden lisääntymiseen, mikä puolestaan voi kannustaa opiskelijoita liikkumaan ja elämään terveellisemmin. Vielä, kun opiskeluun saataisiin rakennettua sisälle uudenlainen opiskelukulttuuri, jossa istuminen ei olisi normi vaan poikkeus tai yksivaihtoehto työasennolle, alamme olla jo hyvin pitkällä. Tähän pyrkii myös Opiskelijoiden Liikuntaliitto vaikuttamaan RT-kortiston kautta, jonka mukaan uusien opiskelutilojen tulisi olla aktivoivia kalustukseltaan. Myös Liikkuva koulu -hanke on viimeinkin laajenemassa korkeakouluihin, jonka avulla saadaan hyvä positiivinen paine muuttaa opiskelukulttuuria ja tulevaisuuden työelämäkulttuuria laitoksissa, joissa koulutetaan tulevaisuuden parasta osaamista ja asiantuntemusta!

 

Kuvat ovat kuvituskuvia. Lähteenä tekstissä on käytetty Korkeakoululiikunnan suositukset 2018.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *